Heljakan sukuhaara

Maija-Liisa Heljakka (entinen Helen), s. Filppula syntyi 15.3.1890 Kauhajoella. Kansakoulun käytyään Maija Liisa (sukulaisten kesken Maiju) kävi hyvällä menestyksellä Vaasassa vuoden oppikoulua, jonka jälkeen hän pääsi arvostettuun Fredrika Wetterhoffin käsityöopistoon. Käsityöt olivatkin Maijulle yksi hänen rakkaimmista harrastuksistaan. Hänen taidokkaista koruompeluksistaan, huolellisesti ja yksilöllisesti ommelluista essuista, puvuista j a housuista saivat Maij un lahj oittamana nauttia koko suvun j äsenet. Kaiken vapaa aikansa Maiju käytti ahkerasti käsitöitä tehden. Sanotaankin, ettei hän kylässäkään pystynyt toimettomana olemaan vaan aina piti puuhata jotakin. Jos ei muuta ollut, niin hän korjasi rikkinäisiä vaatteita.

Myös kankaankudonnassa hän oli oikea tekijä. Niinpä hänen kangaspuissa kutomansa miesten pukukankaat olivatkin erittäin korkealuokkaisia. Nuorempiaankin hän pyrki opastamaan kankaankudonnanja käsitöiden salaisuuksiin. Elsa Juurakko muistelee Maijutätiä näin: "Maiju täti, tuo tuhattaituri. Ne ahkerat, siunatut kädet, jotka niin paljon saivat aikaan kaikkea hyvää. Hän ompeli meille vaatetta, jopa vanhastakin taikoi uutta. Kangaspuissa hän kutoi kauniita päähuiveja, joita vannaan jokainen meistä on aikanaan saanut. Hän kasvatti, neuvoi, ohjasi ja kannusti. Runsain mitoin saimme häneltä myös henkistä tukea. Kaiken tämän hän teki ilman mitään palkkaa." Samantyyppisen arvion antaa Maijutädistä myös Sanni Kartano: "Maiju täti oli niin hyvä ihminen, ettei sellaista ole olemassakaan. Aina hän neuloi. Usein saimme myös lähteä uusi puku mukanamme Maiju tädin luota. Ei ollut sellaista työtä, jota hän ei olisi pystynyt tekemään."

Ulkoiselta olemukseltaan Maiju oli pitkä, hoikkaja "komia" nainen,jonka ryhdikkyydessä oli jotain aristokraattista. Samoinkuin myös muille sisaruksille, niin myös Maijulle oli Filppulan mamman olemuksen sydämellisyys, lämminhenkisyys ja inhimillinen arvokkuus vaikuttanut esikuvana. Se heijastui myös sisarusten välisiin läheisiin suhteisiin. Maijua voidaankin pitää Filppulan suvun tyypillisenä jäsenenä, jossa suvulle ominaiset jalot piirteet, kuten sukurakkaus sekä läheisimpien auttaminenja tukeminen, ovat näkyvästi esiintyneet. Suvun piirissä nämä ominaisuudet muistetaan esiintyneen voimakkaanajuuri Yli Laurusen suvussa. Maijussa kiteytyvät ihmisenä olemisen kauneimmat ja arvokkaimmat piirteet: jalosieluisuus, oikeudenmukaisuus ja epäitsekkyys. Hänessä on harvinainen yhdistelmä vastakkaisia inhimillisiä ominaisuuksia: hän on henkevä, mutta silti toimelias; vaativa, mutta lempeä; opettava, mutta ei moittiva. Pahaa hän ei toisesta ihmisestä yleensä kertonut. Maijulla oli kyky tukea muita ihmisiä ja antaa heille uusia henkisiä virikkeitä. Myös lähimpiensä aineellisesta hyvinvoinnista hän huolehti valmistamalla maukasta ruokaa. Erityisesti hänet muistetaan vanhojen hyvien käytöstapojen ja perinteiden vaalijana.

Tulevaan aviomieheensä Heikki Heleniin Maiju tutustui tämän tullessa asentamaan sähköjä Maijun kotitaloon Ilmajoen Palokylään. Asennustyöt päättyivät vihkimatkaan 16.10.1914. Vapaussodan aikana nuoripari asui Helsingissä, missä Heikki työllisti itsensä venäläisten laivojen sähkötöillä. Olojen vakiintuessa hän perusti Kauhajoen kirkonkylään ensimmäisen sähköliikkeen, joka tuohon aikaan oli merkittävä tapahtuma.

Muitten töittensä ohessa Heikki ehti harrastaa maanviljelyä Kauhajoen Savikylässä sekä metsästystä, joka oli hänen intohimonsa. Arvoituksellisesta Heikki Helenistä emme kovin paljon tiedä. Ulkoiselta olemukseltaan hän oli komeahko sukkeluuksia lateleva maailmanmies. Oliko hän todellinen herrasmies, väärin ymmärretty elämäntaiteilija vaiko vain naisiin vetoava seikkailija, jäänee arvoitukseksi.

Maijun ja Heikin avioliitosta syntyi 17.4.1922 poika: Aarne Armas. Lapsen syntymä ei kuitenkaan pelastanut vanhempien avioliittoa, vaan vuosina 1924-25 vanhempien tiet erosivat Heikin lähdettyä Amerikkaan. Yksin jäädessään Maiju myi sähköliikkeen ja maatilan ja muutti takaisin Ilmajoelle auttamaan ikääntyviä vanhempiaan. Hänen kohtalokseen tulikin olla vanhempiensa vanhuuden tukija turva. Isänsä Sameli Filppulan kuoltua hänjäi kahden vuosikymmenen ajaksi hoitamaan äitiään tehden ohessa vielä raskaan päivätyön hoitamalla veljensä Samelin omistaman Filppulan taloutta sekä ylläpitämällä majataloa, jossa koululaisille ja muillekin oli tarjolla täysihoito. Oli myös aikoja, jolloin Maijun oli juoksujalkaa rynnättävä lehmienja kanojen ruokinnanjälkeen Ahon lakkitehtaalle töihin. Maiju huolehti myös vanhapoikaveljensä Samelin vaihtopyykistäja eväistä, joita konduktööri kotona poiketessaan kävi hakemassa. Loppuelämäänsä saakka Maiju oli auttavainenja toisia ihmisiä tukeva ja kasvattava ihminen. Hän kuoli Jalasjärvellä 16.11.1962 ja on haudattu sukuhautaan Ilmajoella.

Maijun ja Heikin poika Aarne Hel6n kävi kansa ja oppikoulun Ilmajoella. Kalevalan riemuvuonna hän innostui opettajansa kehoituksesta suomentamaan sukunimensä Heljakaksi. Seitsentoistavuotiaana nuorukaisena Aarne ilmoittautui talvisodan lähetiksi. Sotakokemusta kertyikin liki viiden vuoden ajalta lyhyitä rauhankausia lukuun ottamatta. Sodan jälkeen Aarne hankki taksiautoluvan Kauhajoelle. Sieltä hän löysi myös tulevan elämänkumppaninsa Laila Orvokki Kuuselan. Rakastuminen ruskeasilmäiseen ja kiharatukkaiseen Lailaan tapahtui ensi silmäyksellä jajohti avioliittoon vuonna 1946. Perheeseen syntyi neljä poikaa ja yksi tyttö: Jouko -47, Kalevi -50, Veli -Matti -52, Raija -54 ja Markku -56.

Aarnen (ystävien kesken Arska) luonteessa yhdistyy monia Filppulan suvun piirteitä: tehokas, aktiivinen ja työteliäs, rehellinen ja sitkeän tinkimätön. Hän on myös ihminen, joka oman kiireensä keskellä on aina avulias toisia ihmisiä kohtaan. Arska on täydellinen eteläpohjalainen luonteensa, tapojensa ja jopa komian ulkoisen olemuksensa puolesta. Tyypillistä "pohojalaasta" mielenlaatua kuvaa ystävien lausuma Arskasta: "Muut teköö mitä taitaa, mutta Arska teköö mitä tahtoo." Hänessä voidaan nähdä myös äidiltä perittyjä ominaisuuksia: hän on rehti, reiluja avulias ihminen, joka tunnetaan lukuisten vinkkienja vihjeiden antavana ystäväkonsulttina.

Arska on aina ollut aikaansa edellä. Hän on loputtoman energinen uusien ideoiden tuottaja ja täytäntöönpanija,joka on esteitä kohdatessaan pystynyt ne raivaamaan tieltään pohjalaisella sisukkuudella. Arska tunnetaan lukuisten yhdistysten perustajana: hän on mm. Kauhajoen Moottorikerho ry:n, Satakunnan Urheiluautoilijat ry:n, Pepsi rallin, Suomen Seripainoliitto ry:nja Noormarkun Yrittäjät ry:n perustajajäsen. Monissa muissa yhdistyksissä on Arska ollut myös aktiivij äsenenä: mm. Porin Sotaveteraanit, Porin Etelä Pohj alaiset ja Porin Myyntimiehet. Arska on ollut mies paikallaan, kun on tarvittu ripeää toimintaa, täsmällistä työskentelyä, hyvää organisointikykyä tai lyömättömiä ideoita. Joskus hänen räiskyvä temperamenttinsa voi kuohahtaa yli ja saattaa häntä tuntemattomat hämilleen, mutta kuitenkin tästä värikkäästä persoonallisuudesta voidaan perustellusti todeta hänen olevan eräänlainen legendajo eläessään. Tässä yhteydessä ei sovi myöskään unohtaa Lailan arvokasta tukea Arskan työlle ja yhdistystoiminnalle.

Kiireestä kantapäähän autourheilumiehenä tunnettu Arska toimi vuodesta 1952 vuoteen 1967 autoalan myyntitehtävissä. Vuonna 1967 hän perusti yhdessä vaimonsa ja Joukopoikansa kanssa Nelostuote Ky:n, joka vielä tänäänkin on yksi Suomen suurimpia lastenja aikuisten seurapelien valmistajia. Peleistä toimintaa laajennettiin seri ja offsetpainon suuntaan. Nykyisin Nelostuote on nykyaikaiset vaatimukset täyttävä painotalo, jonka laadukkaat tuotteet ovat saavuttaneet käyttäjien keskuudessa vakiintuneen aseman.

Sukupolvenvaihdoksessa Arska jäi hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa perheen kuopus Markku Heljakka, joka on laajentanut yrityksen toimintaa mainostoimisto ja videoalalle. Vuonna 1989 Nelosyhtiöiden omistus siirtyi kokonaan Markulle. Kalevi Heljakka työskentelee Nelostuote Oy:ssä kehitysjohtajana. Hänellä on myös oma flokkauspainantaan erikoistunut yritys KSH Trading. Nelostuote Oy:ssä ajanvietepelien tuotepäällikkönä toiminut Raija Heljakka opiskelee nykyisin teoreettista filosofiaa Helsingin Yliopistossa. Dipl.ins. Veli Matti Heljakka teki ansiokkaan päivätyön Urho Tuomisen automaatioteknisen tulosyksikön päällikkönä. Nykyisin hän toimii Satakunnan Teknologiakylän toimitusjohtajana. Perheen esikoinen Jouko Heljakka palveli Satakunnan Lennoston tutkavalvonnassa vuoteen 1975 saakka, jolloin hän erosi puolustuslaitoksen palveluksesta antaakseen oman panoksensa perheyrityksessä seripainon työnjohtajana. Hän kuoli vuonna 1982 tapaturmaisesti aivoverenvuotoon.

Kuvia Heljakan sukuhaaran vaiheista